Missä kaikki on hyvin

Asioita viikonlopulta:

• Ilkan nykyinen päätoimittaja yritti kesätoimittajaksi viisi kertaa, päätoimittajuus tärppäsi ensimmäisellä
• Nuoren toimittajan puolitoistaliuskainen artikkeli sai Aamulehdessä "väkivaltaisen ruumiinavauksen". Toimittajan mennessä korjaamaan kirjoittamaansa hänelle sanottiin, että se menee lehteen sellaisenaan, "että opit häpiämään"
• Soittolistat valtaavat radion, koska kuuntelukerrat ovat nykyistä lyhyempiä ja ihmiset haluavat silti kuulla hittibiisinsä (oh why!!!)
• Facebook on teini-ikäisille förbi, koska heidän äitinsä ja jopa osan mummot ovat mukana
• Vatikaani haluaa Paavista maailman seuratuimman twiittaajan vuoteen x mennessä
• Kun Pohjanmaalla kirjoitetaan uskonnosta, osa lukijoista haluaisi nähdä raamatun jakeetkin
• Suosikki on YleX:n kuuntelijoille yhtä läheinen kuin korusähke
• Helsingin pörssin osakekaupasta puolet on automatisoitua robottikauppaa

• Der Spiegelin juttuja tarkastaa 70 tohtoriksi koulutettua, jotka löytävät yhdestä numerosta jopa 1156 virhettä
• Mitä enemmän juttu lyhenee, sitä todennäköisemmät kysymykset jäävät jäljelle
• Porakoneen keskimääräinen käyttöikä on kuusi minuuttia. Porakone on yhtä totta kuin Enkeli-Elisa, kumpikaan ei pidemmän päälle lennä
• 1990-luvulla Journalistiliitossa ei ollut eläkeläisjäseniä, sillä toimittajat kuolivat saappaat jalassa tehtyään työtä 24/7. Nykyään toimittajat eivät välttämättä ole aina kiinni työssään ja eläkeläisjäseniäkin riittää
• Tärkeimmät kysymykset (politiikan)toimittajalle: mitä helvettiä tapahtuu, miten asiassa mennään eteenpäin ja miten asia on hoidettu Ruotsissa
• Where the press is free and every man able to read all is safe (Thomas Jefferson)

Omia huomioita:

• Jos kiinalainen kulttuuri länsimaistuu (länsimaistuuko se, vai kiinalaistuvatko länsimaat? mitä globalisaatiolle tapahtuu?), viekö Kiina tulevaisuudessa olympialajien lisäksi myös joukkuepelejä?
• Saako toimittaja ottaa juttuihinsa satunnaisten ihmisten Facebook-kommentteja esimerkiksi tapahtumasivuilta?
• Luumu-omena-kaurapaistos, aijaijaijaijai
• Missä vaiheessa median pitäisi lopettaa poliitikkojen töppäyksistä kertominen?
• Baarit ovat iltapäivällä parhaimmillaan, oli juoma sitten kylmää tai kuumaa

Yhtenä iltana

Tänään padot aukesivat. Syynä ovat YleX:n soittolistat.

Lakkaisivat edes soittamasta Haloo Helsinki! -yhtyeen biisiä Maailman toisella puolen. Menetän automatkojen jälkeen muutaman minuutin elämästäni nyyhkytysten rauhoitteluun ja punaisten silmieni räpyttelyyn. Taidan olla myös melkoinen vaara liikenteelle.

Yleensä saan pidäteltyä itkua lauseeseen "äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen". Sitten itsehillintä pettää täysin.



Menomatkalla kuului Haloo Helsinki!, paluumatkalla Sara. Tällä kertaa sanat "yhtenä iltana unohtaa pelkonsa vois / yhtenä iltana kuoleman pyörteestä pois" aiheuttivat hillittömän märinäkohtauksen.

Heikki Harmaa en ole tainnut livenä nähdä, mutta kun seuraavalla kerralla näen Joa Korhosen Vaasan Royalissa, käyn läppäämässä häntä poskelle. Lujaa. Jos Hectorin tapaisin, ottaisin varmaan nimikirjoituksen äitiä varten. Ja itkisin.



Siedätyshoidosta huolimatta molemmat kappaleet iskevät ilmat palleasta radiosta kuuluessaan. Sillä pahemmalla tavalla. Voisin kuvitella, että katu-uskottavammat kappaleet aiheuttaisivat itkua, mutta tämä on jotenkin noloa.

Äiti, minulla on ikävä.