perjantai 9. marraskuuta 2012
Estradilla parittomia lakkoja
Mies on leikkimässä tonttua, ja vuorossa olkoon yksinäisen perjantai-illan kunniaksi jotain, mitä en koskaan olisi uskonut julkaisevani: kuvia kynsilakoistani. (Ennen kuin alat laskea, voin kertoa, että varsinaisia lakkoja on yhteensä 49, yhtä väritöntä lakkaa en kuvannut.) Pahoittelen muuttuvia valaistusolosuhteita, kuvista oikeita sävyjä on aika turha kalastella. Kotistudioni valaistusolosuhteet eivät olleet optimaaliset, ja alkuinnostuksen jälkeen minulta yksinkertaisesti loppui kärsivällisyys.
Vielä viisi vuotta sitten en käyttänyt lakkoja ollenkaan. Sen jälkeen kokoelma kasvoi eksponentiaalisella vauhdilla tiettyyn pisteeseen asti. Osa näistä on oikeasti peräisin kymmenen vuoden takaa. Moni lakka muutti hoiviini äitini kuoltua, mutta tiettyjä hänen pulloistaan panttaan vielä isäni luona. On rauhoittavaa nähdä osa äidin tavaroista paikoillaan.
Vaikka lakkoja alkaa olla jo aivan tarpeeksi, en vieläkään pysty vastustamaan tarjouskorien aarteita. Viimeisimmäksi lakkakoriini hyppäsi Goshin maitokahvinsävyinen kaveri. Kuten läheiset tietävät: minusta on ihanaa pelastaa hylättyjä ja parittomia asioita. Jos jotain on kaupassa jäljellä vain yksi, se lähtee todennäköisimmin mukaani.
Jotkut näistä ovat peräisin yli kymmenen vuoden takaa ja ihan käyttökelpoisia. Useimmat ala-asteaikaisista kynsilakoista ovat toki jo kuivuneet manan majoille. Vielä koskaan en ole käyttänyt yhtään kynsilakkaa loppuun.
Muutaman kohdalla sisältöä on vähemmän kuin kuva paljastaa. Esimerkiksi ylemmän kuvan punertavasta Yria-lakasta Lumenen ja Biancon välillä on kulunut jo yli puolet.
Ylimmän kuvan American Apparel -lakan (Essencen nail art -huitulan ja kuivatippojen välissä) kohtaloa olen seurannut kiinnostuneena. Raccoon-sävyinen tummanruskea on edustuspuoleltaan muuttunut oranssiksi.
Alimmaiset neljä ovat tämänhetkisiä lemppareitani, valitsin ne sen enempää miettimättä. Inspiroiduinkohan syksyn lehdistä? Punainen on se täydellinen punainen, jonka ostamiseen liittyi outo kommentti kassaneidiltä, ja myös kirkkaanoranssista olen puhunut jo aikaisemmin. Laadultaan loistava vadelmansävy nappautui mukaan puoliskon kenkäostosreissulta ja Mavalan khakiin inspiroitti jo toissakesänä Paras aika vuodesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihania! Kuinka usein lakkaat kynsiasi? suosikkini on L'orealin erikoinen vihrea!
VastaaPoistaUseammin kuin ennen. :D Riippuu siitä, miten jaksavalla tuulella olen, eli laitanko alus- ja päällyslakkaa. Kunnolla lakattuna lakkausväli saattaa olla viikonkin.
PoistaMulla on L'Oréalilta itse asiassa kaksikin kivaa vihreää, tuo jota olet aikaisemminkin ihastellut ja Prahasta hankittu hassu metallinen keltavihreä! Prahanvihreä on suorassa auringonvalossa täsmälleen samansävyinen kuin hellekauden takia kuivahtaneet puunlehdet aurinkoa kohti katsottuna. ;)
Oon kuolaillut tuota Lumenen pientä vihreää, näyttää pullossa ainakin niin herkulliseltä sävyltä. Vielä oon kuitenkin ollut liian pihi. Myös useammalta kaverilta se yksi tietty Lumenen pinkinpunainenhelmiäismikäihme, joka taittaa valoa jännästi olisi hankintalistalla.
VastaaPoistaOnko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka _käyttävät kynsilakat loppuun_?
Toi vihreä on kyllä megakiva!
PoistaMulla on itse asiassa aika hauska myös toi oma Lumenen pinkki (Sparkle of Joy / Kupliva onni, kolmannessa rivissä toinen oikealta), kuva vie sen värin aika metsään. Kuva oli alkukesän paniikkiostos, kun olin jättänyt kynsilakat Vaasaan ja piti saada juhliin jotain viemään katseet pois lohkeilleista sormenpäistä. Saattaa muuten olla ainoa pinkki asia, jonka omistan.
Hauskaa, että joku muukin "harrastaa" kynsilakkoja. Mä säilyvän omiani jääkaapin oven ylähyllyllä. Kyllä monet vieraat kattovat hassusti, jos sattuvat jääkaapin avaamaan ja näkevät kokoelmani siellä. :D
VastaaPoista