Rantaläpsyt sadesäällä meinasivat viedä uskoni ihmisyyteen. Tämä Sin Cos Tanin biisi on erinomainen kuunneltavaksi moisen merkkitapauksen jälkeen: kaikesta huolimatta yritän aina uskoa ihmisiin.
Kirjoitin pitkän selostuksen kaatumisestani suojatiellä ja siitä, miten ihmiset kävelivät ohi, mutta totesin, että tämä biisi on paljon kiinnostavampi.
Ehkä pääsen yli ikävistä puhelinsoitoista, väännellyistä tuulilasinpyyhkimistä ja peloissaan karanneen koiran ohi kävelevistä ihmisistä Sin Cos Tanilla ja särkylääkkeellä.
Parempi olisi.
Ihaaan jotain muuta.
VastaaPoistaPostia. SAIN!!! ♥
Muistit vaiks oli liian kuuma, muistit vaiks oli vaiks.
Ja seet kortti tuikahti mun synttärinä.
En eka tajuunt miten olisin. Sit tajusin joskus tänään.
Oot mun seinällä.
KIITOS
Ou nam! Ole kaunis! <3
PoistaHei laitoit joskus kommenttia siihen kuivashampoopostaukseen! Niin kyllä oli näidenkin tuotteiden kohdalla tätä samaa tyhjenemishommaa :/
VastaaPoistahttp://enninkengissa.blogspot.fi/2011/10/jotain-uutta.html
Niinpä tuo luikuri oli tyhjentynyt minullakin! :( Är-syt-tä-vää.
Poista