Seitsemän vakavaa

Järnvägsstationin ihana Niina jo helmikuussa kyseli seitsemää asiaa.

Olisin voinut kertoa vaikka keveistä asioista. Siitä, miten näin viime yönä unta, jossa Nightwish teki uuden levyn, jotta Marco Hietala pääsi sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Tai siitä, että meidän koneella on satoja kuvia, jossa Lotta, eli tämän postauksen valkea möhkäle, nukkuu nojatuolissa (no mutku se on söpö).

Päädyin kuitenkin käymään tätä läpi raskaimman kautta.

1. Olin koulukiusattu lähes koko ala- ja yläasteajan. Se on yksi suurimmista minuuttani muokanneista asioista.

2. Vaikka harvat uskovat, ajattelen kamalasti, mitä muut minusta ajattelevat. Sellaisetkin ihmiset, joiden mielipiteistä en muuten välitä.

3. Harvat uskovat siksi, etten päästä itseäni asian kanssa helpolla. En ole esimerkiksi koskaan pukeutunut niin kuin pitäisi.

4. Kokemukset ovat myös muokanneet minusta perfektionistin. Välillä myös huomaan vetäväni asioita överiksi ihan vaan siksi, etten sitten ainakaan epäonnistuisi tavoitellessani täydellisyyttä.

5. Perfektionistina en osaa käsitellä pettymyksiä. En esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa osallistunut sellaisiin kirjoituksiin, joissa menestyminen oli epävarmaa. Enkä ole koskaan hakenut yliopistoon pääsykokeiden kautta.

6. Toisaalta olen erittäin hyvä inhoamaan ihmisiä. Pienet asiat tekevät joistain tyypeistä sellaisia, että joskus olen esimerkiksi perunut osallistumisiani joihinkin tapahtumiin, kun olen miettinyt siellä olevia ärsyttäviä ihmisiä.

7. En voi haastaa blogimemeihin ketään. Ajatusmallini mukaisesti haastetut joko vaivaantuisivat tai pilkkaisivat minua takanapäin. Toisaalta vaivaantuisin itse kamalasti, kun kyttäisin koko ajan, onko haastettu vastannut.

Absinttia asetelmassa

Old green fairy, what you’ve done to me? -lauseella alkaa Kasabian-yhtyeen biisi La fée verte, joka on ollut tänään lempibiisini. Viime vuonna ilmestynyt Velociraptor! -levy on yksi viime vuoden suosikkejani. Löydän sitä kuunnellessani yhä uusia lempibiisejäni. I Hear Voices on saanut eniten soittoa, mutta myös esimerkiksi Days Are Forgotten on loistava.

Absintti ei ole koskaan ollut lempijuomiani: ei sveitsiläinen Kübler, ranskalainen Père Kermann's eikä hollantilainenkaan. Jos vihreä keiju muihin vaikuttaa miellyttävällä tavalla, minut se tekee aivan ylisarkastiseksi - suorastaan kusipäisessä mittakaavassa. Ja seuraavana päivänä krapulaenkelit pelaavat päässä roller derbyä.

Se päihteistä, ne eivät ole innostaneet pitkään aikaan. Kuvan latvialaisskumppa juotiin riikalaishotellissa jo toissavuonna. Arkku ja kääntömaljakko on hankittu samasta ulkorakennuksesta talvemmalla, kynsilakat ovat uusia suosikkeja, Clipperin omena-inkivääri oli lievä pettymys. Elävään ravintoon ja suureen kasviskeittokirjaan ajan hammas ei ole pystynyt. Nukkumatti pitää tavallisesti sijaansa olkkarin lattian sijaan makuuhuoneen ikkunalla.

Idea lempiväriasetelmaan Cosy Home -blogin Perjantain väri -sarjasta, sikäläisellä tontilla väri nähtiin näin. Meillä vihreää on ympäri kotia, mutta yritin ottaa mukaan vain lempisävyjäni. Sävyfriikkeilystäni kerroinkin jo aiemmin. Se oikeista oikein tällä näytöllä on muuten blogin ylätunnisteen alla oleva väripalkki.

Kierrätetty kulmikas

Jos saan valita, menen aina hyväntekeväisyyskirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin mieluummin kuin sellaisille, joissa ihmiset itse myyvät tavaroitaan. Kun tavarat on lajiteltu fiksusti käyttötarkoituksensa mukaan, minun ei tarvitse käydä läpi lastenvaatesokkeloita -sokkeloiden perään.

Mieluisimmat osastot minulle ovat kirjat, astiat, korut ja laukut sekä erilainen koristekrääsä. Eli siis kaikki sellainen, jota meillä ei todellakaan tarvittaisi. Vaatteita vilkaisen, mutta harvemmin löydän mieluisia asioita oikeankokoisina. Sikäli arveluttavaa kirjoittaa noin, sillä kuitenkin suuri osa vaatekaappini sisällöstä on haalittu käytettynä. Tälläkin hetkellä uutena ostettua on päälläni vain alusvaatteet.

Tänään mukaan lähti Kontista kasa kirjoja, valkoinen terrieripatsas ja tämä koru, joka graafisuudellaan ja kolmioillaan tuo minulle mieleen WEEKDAYCARNIVAL-blogin ja Rk Designin. En sanoisi sitä yhtään näköisekseni, mutta jokin siinä vetää silti. 70-lukuakohan tämä nyt on?

Kaupungit päissään

Lista asioista -blogi on yksi suosikeistani. Heli tekee listoja - rakastan listoja. Helin listaa asioita, jotka minuakin kiinnostavat. Ja Heli tekee taideterapiapostauksia. Joskus vielä käyn ne järjestyksessä alusta loppuun. Saatan kuitenkin aloittaa miten pukeuduin tänään -aiheesta, sillä ilmeisesti pinnalliset asiat ovat lukijoiden mieleen.

Jokin aika sitten Heli listasi kaupungit, joissa hän on käynyt. Minä listasin ne myös, useamman kerran. Aakkos-, aika- ja mieluusjärjestykseen. Olen pallotellut kaupunkien nimiä yli kuukauden ajan, oikeastaan ihan mielissäni. Listoja on mukava ajatella ennen nukahtamista.

Pääkaupungit, joissa olen käynyt:

Amsterdam
Berliini
Dublin
Helsinki
Kairo
Lissabon
Lontoo
Moskova
Pariisi
Peking
Riika
Rooma
Tallinna
Tukholma

Veikeää, että Peking ja Kairo ovat ainoat Euroopan ulkopuoliset pääkaupungit, joissa olen vieraillut. En ole käynyt Ottawassa, Washington D.C.:ssä tai Abu Dhabissa - mutta Torontossa, New Yorkissa ja Dubaissa olen.

Haluaisin käydä uusissa maissa ja uusissa paikoissa, mahdollisimman pian, kiitos. Aika suuri syy siihen on se, että tekisin mielenkiintoisempia listoja. Jos olisin pelannut korttini oikein, tällä listalla olisivat voineet olla vaikka Gaborone, Vaduz ja Podgorica.

Kuvat ovat yhdentoista kuukauden takaiselta Lontoon-reissulta. Vuosi sitten pidin valokuvissa korostetuista väreistä, nyt haaleus miellyttää silmää enemmän.

Erikoista saippuaa

Täti käski kirjoittaa yhteisöllisyydestä. Olen kuitenkin voipunut edellisestä vakavia yhteiskunnallisia aiheita käsitelleestä tekstistäni. Taidan vain kertoa, että syy pitkittyneeseen oleiluuni Kuopiossa on vihdoin ilmestynyt: Savon Sanomien erikoisnumero on tupsahdellut tänään miljoonan ihmisen luettavaksi pääkaupunkiseudulla ja Savossa. Näköislehti on luettavissa verkossa.

Samalla voin suositella Herbinan biohajoavaa kasvosaippuaa. Montaa kasvojenpuhdistusainetta olen kokeillut, ja yleensä haluan kaikki tököttini nestemäisinä. Epäilyksistäni huolimatta tämä saippuamallinen on niistä paras.

Ihoni on todella pintakuiva, talvisin pinta kuoriutuu pois viiden sentin kokoisina laattoina. Samalla se on rasvoittuva ja finniytyvä. Lisäksi minulla on varsinainen stressinaama. Jos elämäni on stressaavaa, kasvoni paukahtavat punaisten sävyjen värikartaksi.

Aloitin muutaman euron maksaneen saippuan käytön jo elokuussa, ja yhä vain sitä on jäljellä tuollainen mötikkä. Jos erikoislehden aiheuttamaa ällönaamaa ei oteta lukuun, tänä talvena ihoni on pysynyt naurettavan hyvänä, vaikken ole edes jaksanut rasvata sitä muutamaa kertaa useammin.

Kasvosaippua pesee nitisevän puhtaaksi, muttei silti kuivata. Iho tuntuu pehmeältä ja luonnolliselta. Kun aikaisempina talvina olen joutunut ajattelemaan kasvojen ihoa päivittäin, nyt olen unohtanut sen olemassaolon kokonaan. Se on kaltaiselleni laiskimukselle paras mahdollinen olotila.

Miinuspisteet näennäisestä luonnollisuudesta. Mikään varsinainen hyvistuotehan tämä ei ole, luomua on vain ruusut. Enemmän INCI:ä on ruotinut Pakolliset-blogin Mohn.

Sunnuntaita

Moi kaikki ketkä lukee mun blogii! Mitäs kaikille kuuluu? Siis takana on niin ihku viikon loppu! :D <3 Täs on mun kynnet, ne on aika ihanat, tollaset keltaset täl kertaa. Laitoin ne tohon päälle niinku ku toi väri kävi sävyyn. :) Toi lehti on ostettu Pyhä Salmelta kun käytiin siellä poikkiksen vanhempien mökillä viikon loppu reissulla!!! Toi alempi lehti on haettu lontoosta!! muistaakseni toi lakka on ostettu hesast. :) siin alla on goshin base nail lacuer ja päällä lumene top koat. <3 otin tollasen lähikuvan kans et jos joku haluu nähdä värin paremmin. :)

Eilen mun poikkis kävi hakemas filkkarista bridesmaidsin ja siis se oli niiin hyvä paljon parempi ku aattelin!! :DD <3 siin oli sellanen läski tyttö joka meinas saada oskarin ja sit kultasii noutajii. john hamm oli taas niin unelmien mies siinä. ainakin poikkiksen mielest.

Eilen katottiin kans joku midnight in pariisi. Katottiin tänään poikkiksen ja sen veljen kans joku nevöhööd nesböön dekkariin perustuva leffa (oli ihan hyvä!!) ja syötiin irttareit ja sipsei. :) nonii nyt päästiin asiaan. Sit ollaan syöty kans muffinssei ja pizzaa ja sushia. Niistä en ottanu kuvaa nyt. Sit en kyl ottanu kuvia siitäkään ku maanantaina kävin shoppailee ja silleen parin frendin kaa! Käytiin mäkis ja sit waynesis! kukaan ei tullu kertomaan et lukee mun blogii mut mä luulen et ne lukee silti. Ostin ainakin pinnejä ja parit farkut ja pari huivii. Ja sit kävin poikkiksen kaa viel myöhemmin shoppailee ja ostin vielä yhden huivin! Ja oon tilannu kyl netistäkin vaik mitä ihanii vaatteita! Sori en oo kovin kummonen bloggaaja! tosi noloo ku tää on viel ollu näin hiljanen nyt!

On kyl niin paljon parempi mieli kun aurinko paistaa! Vähä niinku mun kynnet tänään! <3

Paska mäihä: Montreal myynnissä

MYYTY! JEE! 

 
Myynnissä kaksi lippua of Montrealin Tavastian-keikalle 16.4., ota yhteyttä sähköpostitse salsalminen(ät)gmail.com. Itse maksoin lipuista kaikkine kuluineen yhteensä 59 euroa, alennus neuvoteltavissa. Tavastian tapahtumainfoon, illalla esiintyvät myös Burning Hearts, Yip Deceiver ja DJ Knight Rocker.

Tätä keikkaa odotin enemmän kuin vaikka kesän Flow-artisteja. En vaan voi olla kahdessa paikassa samanaikaisesti. Päivä on ensimmäinen uudessa työpaikassani.

Ärsyttää niin paljon, että voisin oksentaa. Toisaalta: onneksi en vielä varannut risteilyjä tai hotellia sitä edeltävälle viikonlopulle.

The Past is a Grotesque Animal on lempibiisini kaikista, ikinä. Suosittelen kuunneltavaksi pimeässä huoneessa volat kaakossa.