Kirstu lakkoon

Tietämätön se, joka väittää, ettei materia tuota onnea. Mukamas rajoitin tammikuussa ostoksiani. Silti talouteemme on eksynyt:

• Kasoittain kirjoja: hävettävän monta keittokirjaa. Toistan: monta. Hävettävän.
• Liput sekä Of Montrealin keikalle että maanantaiseen Kokoaan suurempi Suomi 2012 -konserttiin.
• Kirstu Pirttikylästä Vaasan kupeesta vuodelta 1879. Vihreän maalin ja kukkasomisteet se on saanut pintaansa armon vuonna 1948. Vielä se saa sisäänsä nimeni ja vuosiluvun.
• Kastehelmi-kääntömaljakko.
• Läpinäkyvä alkemistien koeputkea muistuttava lasipullo.
• Puuhevonen, joka on löytynyt talosta, jossa on viimeksi asuttu 60-luvulla.
• Puinen lajittelulaatikosto.
• Pöllöjoulukoristeita.
• Tamron AF Di 70-300/4-5,6 LD Macro 1:2.

Kosmetiikkaa olen ostanut hiustenselvityssuihkeen verran, vaatteita yhden t-paidan. Niiden suhteen olen sinut itseni kanssa.

Korujen kanssa meni maltti, kun hankin JC:stä yli 80 euron käsiremmit viidellä eurolla ja kirpputorilta mukaan lähti purettavaksi ja uudelleenkasattavaksi kolmet helmet.

Ilmeisesti ostoslakkoa on jatkettava. Jos raaskisin, rajoittaisin lakon myös kirjoihin.

Kirstujenkin kanssa voisin mennä lakkoon.