Trotsky thinks you're hotsky

Syntymäpäivä, uusivuosi ja ystävänpäivä tarkoittivat kaikki töitä ja yksinäisyyttä. Kaukana oli parin vuoden takainen valentiini, vuohenjuustolasagne ja punaviini kynttilänvalossa - ah ja voih.

Sentään sain ennakkoystävänpäivälahjaksi Chimamanda Ngozi Adichien Purppuranpunaisen hibiscuksen. Mies oli ilmeisesti tulkinnut kahta listaa - hyvin tuloksin. Loistava lahja, kiitos, pus!

Kaikkien lahjojen suhteen noudatamme miehen kanssa tiukkaa sääntöä. Säännön nimi on kilpavarustelu. Lahjomme toisiamme suorastaan lässyllisen paljon aivan arkipäivinäkin. Pakko yrittää ruveta etsimään jotain, joka ylittäisi tavalliset päivät. Lisäksi se saisi olla ainakin melkein yhtä hienoa kuin minulle osoitetut lahjat.







Kuten sanottu, ystävänpäivä muistuttaa ikävästi vuohenjuustolasagnesta. Jos Ben Klingiä ei olisi olemassa, en olisi valentiinia blogissani maininnut. Ben Kling ja hänen näkemyksensä ovat kuitenkin liian mahtavia ohitettaviksi.

Ensi vuonna diktaattorikortteja on saatavana myös printtiversioina - jos minulla olisi enemmän ystäviä, tilaisin moisia varmasti!

Diktaattorikorttien lisäksi suosittelen katsomaan ystävänpäiväpotretit #1 ja ystävänpäiväpotretit #2. Splendid!