Pennyn viemää

Kämmeneni hikosivat ja sydän rupesi jyskyttämään, kun kirjablogeja kahlatessani vastaan tuli nimi Louise Penny. Reaktion synnytti Sanasulkia-blogin lupaus Pennyn kirjojen sijoittumisesta Kanadaan.

Trois-Rivières-nimisessä kaupungissa vuoden viettäneenä suupieleni rupesivat hulmuamaan ylöspäin, kun varmistin Pennyn kehitelleen kirjojensa tapahtumapaikaksi kylän nimeltä Three Pines. Kolme virtaa tai kolme mäntyä, minulle tuo on päivänselvä merkki. Lue tämä.

Kahlattuani useita kirja-arvosteluja suomeksi, ranskaksi ja englanniksi olen vakuuttunut siitä, että minun täytyy saada nämä kirjat käsiini. Minä en halua, vaan minun täytyy. Ja vieläpä mieluummin nyt kuin myöhemmin. Voisin jättää heinälukemisikseni varatut murakamit, irvingit ja ngoziadichiet hetkeksi sivuun ja lukea perinteisen cozy mysteryn.

Myös cozy mystery on minulle uusi genre, mutta olin käsitteen kanssa heti sinut. Vaikka verellä, seksillä ja väkivallalla mässäily on minun kauraani, Sujata Massey on yksi vakavimmin otettavimmistani syntisistä mieltymyksistäni. Nykyaikaisten kirjailijoiden tyyli flirttailla salapoliisiromaanien kulta-aikaan viehättää minua suuresti. Usein päähenkilöistä tulee ystäviä aivan eri tavalla kuin normidekkareissa tai -trillereissä.

Massey on jo ilmoittanut Rei Shimura -sarjansa loppuvan. Haikeat jäähyväiset ihanalle Reille olisivat paljon helpommat, jos Armand Gamachesta tulisi minulle uusi ystävä.

Mutta takaisin Pennyyn. "Mukana on paljon Maigretia, hieman Christieta ja ripaus nykyaikaa", toteaa Savon Sanomien kirja-arvostelija, entinen naapurini Pentti Pesä, teoksesta Naivistin kuolema. Kelpaa.

Ilmeisesti en Kanadassa ollessani osannut etsiytyä kirjan ääreen, koska Penny on alkujaan torontolainen. Hän kirjoittaa englanniksi. Nolottaa myöntää, mutta mieleeni ei ole tainnut tullakaan, että Québecistä voisi kirjoittaa muullakin kielellä kuin ranskaksi. Frankofonisella alueella viettämäni ajanjakso on epäilemättä vaikuttanut alitajuntaani enemmän kuin kuvittelinkaan.

Penny on kirjoittanut kuusi dekkaria: Still Life (2005), A Fatal Grace / Dead Cold (2007), The Cruelest Month (2008), The Murder Stone (2009), The Brutal Telling (2009), Bury Your Dead (2010) ja elokuussa julkaistava A Trick of the Light. Huomattavaa on se, että hänen teoksensa on ranskannettu ensimmäistä kertaa vasta 2010: kaikki Montréalissa asuvan naisen kirjat ovat voittaneet palkintoja palkintojen perään.

Suomennetut teokset ovat Naivistin Kuolema (Still Life) ja Kylmän kosketus (A Fatal Grace / Dead Cold). Suomentaja Raimo Salminen on aikaisemmin työskennellyt mm. Sebastian Faulksin ja Cormac McCarthyn teosten kimpussa - molemmat voisin lukea lempikirjailijoikseni!

"On évoque le fait français, l'obsession de la météo, le patrimoine, la bonne chère, les différences culturelles entre anglophones et francophones: les premiers croient d'abord aux droits individuels, les seconds estiment devoir protéger la langue et la culture" eli suora suomennos: jos aikaisemmin en olisi innostunut, Cyberpressen Marie-Claude Girard sanoo arvostelussaan ihan vain että "Lue tämä, Salla, NYT!"





kuvat: Patrick Sanfaçon (La Presse) & Adlibris