Loppu tuli. Nimittäin taas yhdelle äidiltä jemmaan jääneelle mönjäputelille. Tuo suihkusaippua, jonka tuoksua kuvailee vain sana uimahallimainen, köllötti kaapissa vuosikaudet. Tuoksutehtailija on ilmeisesti olettanut, että puhtaan ihon täytyisi tuoksua steriililtä kuin kloriitti. Lähes kiinnyin yleisen suihkun hajumaailmaan, lähes. Mikähän mahtaa olla tuo mystinen merkki?
Kaksi työpäivää jäljellä. Kolmannen yön vietän jo Vaasassa. Sinne on avattu aivan minulta kertomatta uusi kahvila, josta Vivvi kertoo blogissaan. Ja GW-galleriaan avataan kuulemma intialainen ravintola! Ei sillä, Kuopion ravintolatarjonnassa riittäisi tälle laiskalle lounastajalle vielä paljon mutusteltavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti